Alla meidän pääsiäistipuset.
Pieni saviruukku maalattiin keltaisella ja annettiin kuivua. Kuivaan ruukkuun leikattiin ja liimattiin helttaa, nokkaa ja käsiä ja jalkoja, silmiä silmiksi ja häyhenet pyrstöksi.
Kaksi lasta halusivat tehdä roikkuvan tipun, joten heidän omiin tehtiin pienet räpyläjalat, jotka kiinnitettiin neulan avulla lankaan kiinni. Saviruukun päällä olevasta reistä pujotettiin toinen lanka, jonka toinen pää kiinitettiin jalkojen lankaan ja toisesta päästä tipun voi laittaa roikkumaan. Reiän molemmin puolin kannattaa laitata hamahelmi tai helmi tms, että lanka pysyy oikean mittaisena eikä jalat katoa näkyvistä purkin uumeniin.
Kaksi lasta tekivät seisovan tipun. Niille leikattiin isommat räpyläjalat niin, että huopaa on koko purkin suun alueella. Räpyläjalat liimataan kiinni purkin suulle.
Tässä kuva käyttämistämme väreistä. Meillä on siis käytössä pullovärit, joita kaadan pikkuisiin kuppeihin. Kupit on Party Liten tuikkukynttilöiden kuppeja.
Ja tässä niitä taideteoksia, jotka tähän päivään asti koristivat meidän nukkumahuoneen seinään. Valitettavasti yksi oli hävinnyt kamerasta mystisellä tavalla :(
Tässä vielä kuva, johon sormivärittelyt aina päätyvät. Mitä sinisempi, sitä parempi, sillä sininen vesi tarkoittaa tosi-tosi-hirviön käsiä :D
Tekotapa selviääkin kuvasta. Tipun "helma" piti lyhentää mutta se unohtui..
Olemme käyneet Vipinää varpaisiin -jumpassa. Harmi vain kun jumppa on vain muutaman kerran syksyisin ja muutaman kerran keväisin. Mutta niistä kerroista ollaan sitten otettu kaikki irti. Ja onhan niistä saatu ideoita omaan kerhomme.
Jumppa alkaa aina alkujuoksuilla, jossa reitin varrella tiettyjä tehtäviä. Viimeksi yhdellä pitkällä seinällä oli kaksi puista penkkiä peräkkäin, joiden yli piti kiivetä niin, että molemmat jalat käy penkillä. Seuraavalla seinustalla ohjaaja piti sanomalehdistä tehtyjä "keppejä" kädessään ja niiden alta piti kumartuen juosta, toisella pitkällä seinän vierustalla pitikin mennä takaperin ja kolmannella pätkällä on aina paksu patja, josta juostaan yli. Välillä ohjaaja keskeyttää juoksun ja sanoo mitä tehdä "käy makaamaan mahallesi ja pyöri käsien varassa ympäri" , "käy selällesi ja venyttele pitkäksi" , "hyppele tasajalkaa" jne.
Alkulämmittelyn jälkeen tehtiin erilaisia juttuja kehoon tutustuen mm. maattiin mahallaan kädet pitkällä, istutaan pepulla ja nostetaan jalat ja kädet ylös. Sitten saimmekin pehmeitä palloja, joita heiteltiin korkealle ilmaan, eteenpäin, taaksepäin jne.
Lopuksi on aina temppurata. Temppurata koostuu mm näistä:
pieniä trampoliineja-iso trampoliini-hevonen-iso paksu patja
kuperkeikka viistolaudalla
paksu patja, jossa verkkokiipeilyseinä
puolapuut, jossa erilaisia helistimiä tms, joita saa käydä helistämässä
puolapuut, jossa penkki jota kiipeillään ylös ja toinen alas
mattoja, jossa lapsi keiritellään sisälle
mahalautoja
tunneleita, pomppupalloja, hevosia
penkki, jossa erilaisia temppuja tehtävänä (viimeksi kahdella penkillä karhunkävelyä)
kumisia läpysköjä lattialla, joista kävellään
jne.
Jumppa loppuu aina "tömistän, tömistän, jaloillani tömistän, kun loppuu tömistys, alkaa hyppely" -leikkiloruun.
Kerttu puolestaan osasi muuttua näkymättömäksi. Siitä puhuimme muiden hoitajien kanssa myöhemmin, että miten se näyttelijä sen teki :-O Se oli vaan yks simsalabim -liike ja Kerttu oli "näkymätön". Kertun mekon väri vaihtui, kun näkymättömyys iski ja se liike oli niin nopea, ettei sitä pystynyt huomaamaan.
Näytelmän lopussa perinteisesti Hannu ja Kerttu työnsivät noidan uuniin muka tarkastamaan lämpötilaa. "Auts, pyllyni palaa", huusi noita ja tuota lausetta on meillä sen jälkeen kuultukin muutaman keraan :)
Eräs kollega kirjoitti siitä miten jossain palstalla oli keskusteltu perhepäivähoitajan työn ulkoistamisesta. Pointtina oli ollut se, että ammatitaitoinen pph ei saa ulkoistaa työtään, ei käyttää (maksullisia) teattereita eikä muutakaan vaan hänen kuuluu itsensä tuottaa kaikki. Olen niin eri meiltä tuosta. Tokihan meilläkin ollaan teatteria tehty itse ja vähän väliä on jos jonkinlaisia esityksiä meneillään. Mutta ei ne, vaikka hyviä ja arvostettuja juttuja ovatkin korvaa sitä, että lapsi pääsee oikeaa teatteriesitystä katsomaan. Esim. juuri teatteriesitys kaiken kaikkiaan on sen hauskan esityksen katsomisen lisäksi paljon muutakin -eikä kaikkein vähiten kasvattava kokemus. Ja hoitajana voin sanoa, että vaikka itsekin tykkään noissa esityksissä käydä, niin kyllä ne ihan työtä pukemisineen, vessassa käynteineen ja kulkemisineen ovat :)
Lapset leikkasivat ensin haluamansa värisen ja mallisen kynttilän, jonka liekkeineen liimasivat paperille. Sitten he saivat valkoista paperia, josta sai leikata tai repiä lumipalloja. Lopuksi alkoi lumilyhdyn rakentaminen.
Kuvassa ylimpänä on juuri 3vuotta täyttäneen taulu. Hän sekä repi että leikkasi suikaleita ison kansa, joista ossan liimasi ympäri paperia.
Keskellä vasemalla on 5-vuotiaan taulu. Hän halusi repiä lumipallot, koska pallot ei kuulemma ole aina pyöreitä. (ja välillä oli kuulemma kiva repiä, eikä aina vaan leikata :) ) Hän on selkästi liimannut palloja kynttilän ympärille.
Keskellä oikealla on 6-vuotiaan taulu. Pallot on leikattu tarkasti pyöreiksi ja aseteltu siististi kynttilän ympärille.
Alimmaisena 4-vuotiaan taulu. Hän liimasi kynttilän liekin kynttilän päälle, koska usein ei kynttilää näe, kun katsoo lumilyhtyyn. Hän käytti pallojen leikkaamiseen paljon aikaa ja liimasi ne lähelle liekkiä.
Lumilyhty onkin jännä asia lapsille, koska jokainen näkee sen niin eri tavalla. Askarrellessa lumilyhtyä lapset myös tuottavat sen hyvin eri tavoin. Kun aikuinen askartelee lumilyhdyn, pallothan liimataan siihen kynttilän päälle ja ympärille, niin että kynttilää liekkeineen vain pilkistää pallojen väliin jäävistä raoista. Mutta kuten yltä näkee, lapset näkevät sen eritavoin, eri-ikäisetkin aikatavalla eri tavoin. Sitten vielä se, kun he ovat kynttilän siihen paperille tehneet niin eihän sitä voi peittää :)
Pupun on tehnyt tyttö 6v ja bambin poika 5v:
Hamahelmitöitäkin ollaan tehty. Niitä tehdään välillä kasapäin, sitten pidetään taukoa ja sitten taas innostutaan.
Kuvassa 5vee pojan lumiukot:
Ukot leikattiin ensin kolminkertaisesta kartongista -vanhin tyttömme halusi tehdä viisi ukkoa. Samoin leikattiin ukoille hatut:
Sitten piirrettiin nappeja tai liimattiin rei'ittimellä tehtyjä palloja:
Lopuksi vielä piirrettii silmiä, suuta, nenää ja kaulaliinaa. Tässä kaikki ukot rivissä:
Tänään kuitenkin askartelimme pupuja, tai jäniksiä.
Pää, keskivartalo ja jalat leikattiin kartongista. Jalkoihin ja keskivartaloon leikattiin viillot, joista osat yhdistettiin toisiinsa. Taakse liimattiin vanusta töpöhäntä, pää liimattiin kiinni keskivartaloon ja viiksetkin liimattiin paikoilleen. Silmät piirrettiin, smaoin nenä ja suu sekä korvat väritettiin. 6vee tyttö teki vielä pupulleen kädet ja toiseen käteen porkkanan.
Meidän piti runebergin päivän kunniaksi leipoa torttuja välipalaksi. Olin kuitenkin viikonloppuna leiponut yli 20 torttua, joten emme alkaneetkaan leipomaan :) Sen sijaan valmistimme tällaisia torttuja:
Tarvikeaineina näissä
tyhjä benecol -juomapullo, ruskeaa sormiväriä, ruskeaa kreppipaperia, puolikas massapallo, villalankaa ja muffinssivuoka.
Liimaa ei tarvita, sillä sormiväri ajaa tässä saman asian.
Jokin aika sitten maalasimme lumiukkoja:
Eli laveerausta harjoittelimme. Valkoiselle paperille piirretään valkoisella vahavärillä lumiukko, lunta jne. Sitten koko komeus maalataan sinisellä vesivärillä. Vesivärin kuivuttua piirretään hatut, nenät ja muut koristukset.
Ihanaa, kun täälläkin on lunta! Ollaan saatu kolattua edes jonkun kokoinen laskettelumäki pihaan. Kooltaan on vielä kaukana esim. viime talvista mäkeä mutta tämäkin on hyvä ja paljon parempi kuin ei mitään. Siinä lapset jaksaa lasketella. Ensin piti pitkän kaavan mukaan opetella käyttäytymistä mäessä mutta nyt sujuu hyvin :) Silloin kun lunta alkoi satamaan, lumi oli pakkasen puuttumisen takia todella hentoista. Kun kolasin sitä mäeksi, ei mäkeen voinut heti mennä, koska sinnehän upposi. Toinen vallan typerä kielto oli, että mäen etupuoleta ei juosta ylös, takana ja sivuilla on siihen kyllä tilaa. Tämäkin johtui tuosta, että lumi oli niin upottavaa, että mäen alku oli heti pilalla, jos siitä juostiin. Nyt on kunnon pakkaset ja enää ei mäki upota. Tosin pakkaset upottivat koko mäen tehden siitä mänennyppylän:)
Tänään kävimme kirjastoautolla ja tuolla pienellä kävelymatkalla olimme aivan paleltua. Todella kylmä viima! Onneksi meidän pihaan ei viima sopinut vaan siinä tarkeni hyvin leikkiä.
Jo vuoden alussa teimme ilotulistustaulut.
Ensin paperille väritettiin kirkkailla väreillä "ihan mitä tahansa". Sitten järkytin lapset, kun sanoin että seuraavaksi koko paperi pitää värittää kokonaan mustaksi, eli peittää ne kauniin kirkkaat väritykset. Kerroin, että mustan värityksen jälkeen saatte tehdä taikatempun ;) Taikatemppu oli tietenkin se, että värityksen jälkeen sai veitsellä raaputella kuvioita, eli ilotulituksia esiinvaan . Ikäväkseni huomasin, että meidän kunnon mustat vahavärit (eli sellaiset liukkaat, jotka peittää kunnolla) oli ihan lopussa. Muut mustat eivät peittäneet kunnolla mutta kivan näköisiä tuli näinkin!
Olimme tänään Teatteri Rollon esityksessä Putkimiehen pusu. Tiedättekö, mikä on putkimiehen pusu? Minä en tiennyt ...nyt tiedän, että se on se "imukuppuvekotin", jolla saa viemärit auki.
Teatteri Rollon esityksissä mua aina viehättää se, miten yksinkertaisia ne ovat. Tämäkin näytös kesti 40minuuttia ja siihen kuului kolme laulua, muutamia yksittäisiä sanoja sekä kymmeniä, kymmeniä Putkinen -huudahduksia. Näytelmässä esiintyi neljä putkimiestä, joiden elämää viemärissä kuvattiin. Tyypeillä oli eriväriset haalarit päällä ja kunkin nimi oli Putkinen :) Rollolaiset osaavat ottaa lapset huomioon todella hyvin, eivät aliarvioi heitä mitenkään vaan lapsen mielikuvitukselle annetaan tilaa olla ja kasvaa. Putkimiehen pusu -näytelmä oli hauska, lapset nauroivat välillä ihan kippurassa. Lopuksi lapset pääsivät kurkkaamaan ja kiipeemään putkiin, putkimiehen pusuakin sai kokeilla.
Kannatti todella lähteä -18 asteen pakkasessa kävelemään teatteria kohti. Aurinko paistoi, lunta paljon -mikä sen parempaa.
Varasin jokin aika sitten meille muutamat teatterit kevätkaudelle. Tässä yhden lapsen lumiukkotyö kotiin vietäväksi:
Koska tämä ruokalistan päivittäminen tuntuu olevan ylivoimainen tehtävä kerran viikossa tehtäväksi, unohdetaan se hetkeksi :)
Tässä päivän pääraaka-aine nähtäville, ne pysyy aina samana:
MA: jauheliha
TI: kala
KE: broileri
TO: liha, kasvis, makkara
PE: toivepäivä, kerhopäivä
Ruokajuomana maito, piimä tai vesi.
Ruuan kanssa aina kasviksia tuoreena, keitettynä, raastettuna tai salaattina.
Leipää saa halutessaan.
Teatteri-esityksiä:
ke 1.2. Putkimiehen pusu
pe 10.2. Pelle pee pekatee -loruleikki
pe 16.3. Hannu ja Kerttu -nukketeatteri
ma 2.4. Miau! pääsiäinen
---
to 15.9. Tri Polosen lauluklinikka
pe 7.10 Mörön unisukat -nukketeatteri
ke 19.10 Merellä ystävä tunnetaan
ma 24.10 Kultakutri ja 3 karhua
pe 2.12. Saunatontun salaisuus -nukketeatteri
